Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii huonosti. Se on nöyryyttävä, kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti, on byrokraattinen ja ajanut tiensä päähän.

Kovia väitteitä?

Ehkä niin, mutta tähän tulokseen olen päätynyt seurattuani toimeentulotukiasioita toimittajana ja nähtyäni, miten ystävät ja tuttavani ovat seikkailleet suomalaisen tukiverkoston viidakossa.

Isoissa kaupungissa toimeentulotukijärjestelmä toimii jähmeästi ja hitaasti. Henkilökohtaisista käynneistä sosiaalitoimistoissa on luovuttu, joka on sinänsä järkevää. Valitettavasti tämä on kuitenkin lisännyt kielteisen tukipäätösten määrää: ihmisille on helpompi sanoa ei, kun ei tarvitse sanoa sitä kasvotusten.

Ihminen muuttuu vain nimeksi paperilla.

Tukea hakevat joutuvat tekemään seikkaperäisen selvityksen elämästään ja keräämään valtavan määrän erilaisia liitteitä hakemukseensa: verotustodistuksia, pankkitiliotteita, vuokrakuitteja, selvitystä elämäntilanteesta, talokirjaotetta...

Kirjallisen hakemuksen tekeminen suosii kirjallisesti lahjakkaita ihmisiä - jos pystyt kirjoittamaan perustelut hyvin, saat todennäköisemmin rahaa. Tuen myöntämisen ehdot eivät siis perustu aina lakiin, vaan hyvään ulosantiin ja miellyttävään pärstäkertoimeen.

Vihreät ovat ajaneet uutta perustulomallia, jota kannatan lämpimästi. Puolue on teettänyt laskelmia perustulosta, jonka mukaan se ei tulisi edes nykyistä mallia oleellisesti kalliimmaksi.

Perustuloa maksettaisiin 420 euroa kuussa kaikille sitä hakeneille - tuen saamiseksi riittäisi pelkkä kansalaisuus. Harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta ja asumistuesta ei luovuttaisi vihreiden mallissa.

Uuden mallin kriitikot ovat haukkuneet sitä passivoivaksi, työstä vieroittavaksi ja jopa moraalittomaksi. Väitteet kuulostavat epäuskottavilta.

Valitettavasti perustulomallin uudistus näyttää poliittisesti mahdottomalta: kokoomus ja keskusta eivät ole lämmenneet ajatukselle. Ja sen esitti myös väärä puolue: ison yhteiskunnallisen muutoksen avauspisteitä ei haluta antaa vihreille.

Joten valitettavasti suomalaiset köyhät saavat elää jatkossakin nöyryyttävässä holhousyhteiskunnassa, jossa heille on valittu hallintoalamaisen rooli.