<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa internetiä 15-vuotiaana. Olin käymässä nörttiystävälläni ja hän esitteli innoissaan uutta löytöään.

Koko juttu vaikutti älyttömältä. Superhidas modeemi raksutti kuin viimeistä päivää ja sivut, joiden visuaalinen ilme oli surullista katsottavaa, aukenivat ennätyshitaasti.

Olin aivan vakuuttunut, että tämä World Wide Web ei löisi itseään koskaan läpi.

 

No, olin taas väärässä. Viime viikolla internetille myönnettiin jo Time-lehden Vuoden henkilön titteli. Ihan tarkka ollakseni, se myönnettiin Sinulle ja Minulle eli Meille internetin käyttäjille.

Internet on muuttanut melko tavalla työntekoa ja sosiaalista elämää länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Netistä on tullut itsestäänselvyys, jota ilman on vaikea kuvitella arkea. Vai olisitko sinä valmis luopumaan siitä?

 

Olen median suurkuluttaja ja yhä useammin hankin tietoni netistä. Luen säännöllisesti useita verkkolehtiä ja kuuntelen radio-ohjelmia netistä. Britannian yleisradio BBC:n verkkosivuista on tullut minulle jo lähes pakkomielle. New York Timesin uutiset saan aamupalapöytään samaan aikaan kuin manhattanilaiset.

 

Olenkin herännyt miettimään, mihin tarvitsen enää paperiversioista sanomalehteä? Ja tarvitseeko sitä kukaan mukaan? Kysymys on tyly, eikä ainoastaan sen takia, että saan leipäni tekemällä sanomalehteä.

 

Hyvä sanomalehti ei kaadu verkon vallankumoukseen. Vaikka taistelu ihmisen vapaa-ajasta on koventunut, pelisäännöt ovat pysyneet entisellään. Ihminen viettää yhteisiä hetkiä tuotteiden kanssa, jotka heitä kiinnostavat.

 

Hyvä toimitus tuottaa uutisia ja ihmisiä kiinnostavia juttuja samalla tavalla verkkoon kuin paperille. Viime kädessä se on niin yksinkertaista. Kävijämäärillä mitattuna perinteiset mediatalot ovatkin pitäneet pintansa verkkovallankumouksenkin päivinä.

 

Silti suomalaisten lehtien verkkotoimittaminen ei ole ollut vertaansa vailla oleva menestystarina. Toimitukset muuntuvat hitaasti ja talouspuolelle raavitaan päänahka verille, kun yritetään miettiä kuin verkkolehdet saisi muutettua rahaksi.

 

Jatkossa sanomalehti on entistä voimakkaammin kaksiosainen tuote, joka muodostuu aamulla postilaatikosta tipahtavasta paperilehdestä ja sen jatkuvasti päivitettävästä verkkoversiosta. Näin se maailma muuttuu, Eskoseni.