Tämän aamun Ilta-Sanomat kertoo, että Huhtiniemen vainajat eivät ole jatkosodan aikaisia vaan huomattavasti vanhempia. Tieto ei ole yllättävä, vaan odotettu. Virallisesti tutkimustuloksista tiedotetaan vasta ensi viikolla.

Huhtiniemen huhumylly on pyörinyt Lappeenrannassa jo vuosikymmeniä, mutta nykyisiin mittoihinsa se räjähti tänä syksynä kaivausten alettua. Sen jälkeen Huhtiniemestä on kirjoitettu hyllymetreittäin juttuja, joissa useimmassa on unohdettu tyystiin lähdekriittisyys. Jos joku on sanonut jotain Huhtiniemestä, on se riittänyt lähtökohdaksi kirjoittelulle.

Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska Huhtiniemen (oletetussa) mysteerissä on kasassa kaikki draaman ainekset. Laittomia teloituksia, salaliittoja niiden peittelemiseksi, syväkurkkuja vuotamassa tietoja...

Suomen historiassa ei saa olla tyhjiä ja tutkimattomia kohtia. Historiaa täytyy voida katsoaan suoraan silmiin silloinkin kun se ei ole kansakunnan kannalta imartelevaa. Sen takia on tärkeää, että Huhtiniemi otettiin vihdoin tutkimuksen kohteeksi.

Muutamilla mysteerin penkojilla on kuitenkin edessään itsetutkistelun paikka. Tätä voisi suositella esimerkiksi toimittaja Antti O. Arposelle. Seura-lehdelle elokuussa antamassaan haastattelussa Arponen puhui vielä 500-600 uhrista, jotka teloitettiin hänen mukaansa jatkosodan aikoina. Sittemmin Arponen on perunut puheitaan.

Valtio on luvannut rahoittaa Huhtiniemen jatkokaivaukset. Ne on syytä toteuttaa,vaikka merkkejä jatkosodan aikaisista teloituksista ei nyt löydettäisikään. Tapaus Huhtiniemi on syytä kaivaa pohjamutia myöten, jotta totuus tapahtuneesta saadaan varmuudelle selville.