" Olette soittaneet asiakaspalveluumme. Kaikki linjamme ovat juuri nyt varattuja..."
Näinhän se aina alkaa. Siis puhelu useimpiin valtion virastoihin. Ihmisen sijaan pääsee langoille puheviestin kanssa, joka kertoo sinun soittaneen asiakaspalveluun.
Oikeasti? Jos olisin idiootti, saattaisin yllättyä ilmoituksesta. Mutta oletusarvoisesti järjissäni olevana ihmisenä kyllä muistan mihin olen soittamassa.
Sitten on vuorossa monivalintatehtävä.
" Jos asiasi koskee veronpalautuksia, paina numeroa yksi. Jos verokorttia, paina kaksi. Jos haluat valittaa palvelustamme, soita maksulliseen numeroomme 0700-verottaja..."

l l l
Kolmas vaihe hallintoalamaisen kiirastulessa on kuunnella hirveää jonotusmusiikkia. Yleensä se on sähköpianolla pimputettua Bachia, jota soittaa Pitäjänmäen Essolla ensikonserttinsa pitänyt anti-Mustonen.
Ilmeisesti tällaisesta musiikista ei tarvitse pulittaa kalliita teostomaksuja. Inhimillinen kärsimys onkin sitten toinen asia.
No, se ei tunnetusti kiinnosta valtiovaltaa.
Tässä vaiheessa jokainen terve ihminen on alkanut oirehtia. Mihin minä soitin? Mitä asiani koskikaan? Kuka minä edes olen?  Entuudestaan sairas on jo psykoosissa.
Olen tosin kuullut urbaaneja legendoja sitkeistä sisseistä, jotka ovat päässeet puheisiin ihka oikean ihmisen kanssa.
Nämä legendojen sankarit eivät hekään hymyilleet. Miksi olisivatkaan? Olivathan he joutuneet tekemisiin... virkamiehen kanssa
Virkamies on eri mies. Hän ei näytä ajattelevan niin kuin me muut. Jos et usko, lue nukkumaan käydessäsi parikymmentä virkamiesmuistiota. Kirjoittaako täysissä ruumiin ja sielun voimissa oleva ihminen jotain sellaista?
Sama linja jatkuu puhelinkeskusteluissa. Tai keskustelu on oikeastaan väärä sana. On parempi puhua kahdesta rinnakkaisesta monologista, joka on kuin absurdia teatteria parhaimmillaan. Kesyimmilläänkin se muistuttaa palestiinalaisten ja israelilaisten neuvotteluja.
Virkamiehen ja hallintoalamaisen konflikti on iältäänkin yhtä ikiaikainen kuin Lähi-idän tilanne. Typerät suomalaiset eivät tahdo enää muistaa tsaarin ja kuninkaan aikoja. Jokunen meistä elää jopa siinä harhaluulossa, että virkamiehet ovat meitä varten, eikä päinvastoin.
Vähänpä he tietävät elämästä.

l l l
Jos olet selviytynyt kiirastulesta ja saanut puhelusi hoidettua, on helvetin vuoro.
Jäljellä on vielä paperisota, joka on kuin Irak jenkeille. Likainen homma, joka tympii jo, mutta keskenkään sitä ei oikein voi jättää.
Kotiin postissa kolme viikkoa puhelun jälkeen tulevat lomakkeet ovat viranomaisten epäkieltä parhaimmillaan. Lehtimiesviisumin anominen Pohjois-Koreaan tuntuu niiden rinnalla lastenleikiltä.
Hardcore -masokisteille suosittelen EU:n maataloustukien hakukaavakkeiden täyttöä. Jos ei tunnu missään, niin lue vielä päälle Maastrichtin sopimus.
Jos vieläkään ei tunnu missään, tarkoittaa se että olet kuollut. Rauha sielullesi.

l l l
Ja älkää nyt, hyvät virkamiehet, ihan kaikki suuttuko. On teitä fiksujakin.
Ei ole sattunut vain kohdalle.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Saimaan Alakerta -palstalla 16. huhtikuuta.