Aina ennen dekkaritarinoissa syyllinen oli hovimestari. Nyt kupletin juoni on, että töppäilijänä on aina puoliso.

Sisäpiirikaupoista epäilty Koneen entinen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Gernhard Wendt syyttää rikostutkinnasta vaimoaan: en minä mitään sisäpiirikauppoja tehnyt, vaimo osti osakkeet vahingossa leikittyään mökkimatkan jälkeen tietokoneella.

Biohitin sisäpiiriepäily Osmo Suovaniemi löysi syypään myös viereltään: "asialla on ollut vaimo, kukapa muukaan. Hän myy silloin tällöin pieniä määriä osakkeita, jos esimerkiksi tarvitsee rahaa laskujen maksamiseen" (Talouselämä 2.3.).

Koristeena kermakakun päällä seisoo oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.), joka ei ole tehnyt mitään väärää koskaan. Pimeänä maksettu palkka mainosten suunnittelusta on vain tyhmän miehen, Juhani Luhtasen, tekemisiä. Kyllähän moisesta syntyy lihava perheriita.

Jatkossa, kun minä töppään (jota tapahtuu usein), syytän heti vaimoa (tai perheonnen takaamiseksi ex-vaimoa). "En minä mitään ole tehnyt, tuo tyhmä vaimo töppäsi... Se nyt on aina sellainen. Suurin virheeni oli vain puolison valintani. Sitä paitsi kaikki tämä tuli minulle täysin pyytämättä ja yllättäen. Toistan, pyytämättä ja yllättäen."

Se on sitä suomalaista vastuunkantoa.